Simuloitu blog

Maaliskuun Sony-keskittymä

2009-11-13T10:10:00.000-08:00

Maaliskuulle on kaavailtu erittäin paljon Sony-keskeisiä julkaisuja. God of War 3, Gran Turismo 5 ja nyt tosin multiplatformeriksi päätynyt Final Fantasy XIII. Kaikkien näiden lisäksi Sonyn uuden, "vallankumouksellisen" wand-ohjaimen julkaisu on kaavailtu samalle kuulle. Erikoista? En ole ainut joka on tehnyt vastaavan huomion. Tähtääköhän Sony jonkinlaiseen 3 years anniversaryyn? Onkohan jotain muuta vielä tulossa? Se nähdään sitten ajan kuluessa.

Fallout 3 - Arvostelu

2009-11-12T10:53:00.000-08:00

Kehittäjä Bethesda Softworks
Lajityyppi Rooli- ja seikkailu
Pelaajia 1
Resoluutio 720p

So is this The Kingdom Come?
------------
Vannoutuneista Fallout:n ja Fallout 2:n faneista en tiedä, enkä välitäkään, mutta omalla kohdallani Falloutin viimeisin osa räjäytti tajunnan ja jätti radioaktiiviset koirat temmeltämään... Karun kaunis, nykytrendikäs post-apokalyptinen maisema heti lapsuuden rajoitetusta turvabunkkerista ulos astuttaessa huimaa päätä, eikä ensikosketus autiomaan ihmisiinkään mikään vaisu tapaus ollut, kun salaperäinen herra Burke sai minut suostuteltua hämäräperäisiin hommiin joiden lopputuloksena maailmankartalla oli yksi pieni kaupunki vähemmän ja taivasta koristi korkea sienipilvi... Pelialue ei kuitenkaan koostu pelkästä autiomaasta ja hökkelikylistä, vaan silmiään voi välillä lepuutella massiivisissa Washington DC:n raunioissa... parasta silmänkarkkia tarjosi kenties Capitol Building, heti Obaman virkaanastujaisten jälkeen. Mahdollisuutta raunioiden rauhalliseen ihasteluun ei tosin anneta, sillä järkälemäiset, ruumiinkokoonsa nähden luonnottoman nopeasti löntystelevät, Super Mutantit hönkivät niskaan hyvin pian vahtikoiriensa eli limaisten Centaurien kera... Mielenkiintoista olikin, kun eksyin noille sokkeloisille kaduille kokemustasoni vielä pussatessa pölyä. Siinä sitä sitten yritettiin suunnistaa kohti Rivet Cityä seitsemän Super Mutanttia perässä.

Elämää maailmanlopun jälkeen?
---------------
Fallout 3:n maailma on täynnä elämää, mutta elämänmuotoja on harmillisen vähän. Kaikki eläimet, muutamaa lemmikkikoiraa lukunottamatta, ovat mutantoituneita tavalla tai toisella ja näistä ehkä mielenkiintoisimmiksi ovat osoittautuneet Brahminit, jonkinlaiset lehmän kaltaiset mutantit yhdellä ylimääräisellä päällä... Pahimmaksi, ja siten kaikkein pelottavimmaksi vastukseksi on osoittautunut Death Claw, jonka kynsistä en selviäisi millään ilveellä ilman luotettavaa ystävämutanttia Fawkesia joka seuraa perässä kömpelösti, mutta uskollisesti. Myös Yao Guai- niminen olento voi muodostua hurjan nopeutensa ansiosta monelle ongemaksi, itse valitsin eläinystävällisen tien, eikä Yao Guaista ole enää harmia hahmolleni.

Oblivion, eiku...
------------
Vaikka revikoissa, sekä previkoissa yritettiin kovasti inttää, että Fallout 3:lla ei ole juuri mitään yhteistä Bethesdan suositun roolipelin, The Elder Scrolls IV: Oblivionin kanssa, minä panen vastaan ja sanon: "Onpas! Ettekö te pässit näe, että Fallout 3 ja Oblivion ovat lähestulkoon samat pelit, vain eri kuorilla?" Useat pienet yksityiskohdat, kuten odotus-/nukkumisajan valinta, 3rd person kuvakulman luonnoton liikkuminen (lue: maan päällä leijaileminen)... Pelkästään pelin alku oli samantyylinen kuin Oblivionissa: Aluksi pitää selviytyä jonkinlaisesta bunkkerista (Fallout 3) tai tyrmästä (Oblivion), joista molemmat sijaitsevat maan alla. Loppuiko mielikuvitus Bethesda, vai mikä mättää?

Samoilemisen suunnaton ihanuus
--------------
Pelissä on useita viehättäviä piirteitä, jotka saavat minut pelaamaan sitä kymmeniä tunteja tarinan jo loputtua ja jostain käsittämättömästä syystä yksi pelin ihanuudesta on uusien rakennusten, paikkojen, kaupunkien ja tavaroiden etsiminen sekä yleinen samoileminen pitkin poikin autiomaata... Itse olen saanut kulumaan pelkkään hortoilemiseen lähes kymmenen tuntia. Koukuttavaksi samoilun tekee tietysti halu löytää harvinaisia signature aseita tai mahdollisesti iloisia nukkeja, Bobbleheadeja.

Räiskintää vai roolipeliä?
------------
Olen useassa paikassa nähnyt keskusteltavan Fallout 3:en genrestä: Kutsunko tätä nyt sitten räiskinnäksi, vai roolipeliksi? Molempia piirteitähän pelistä löytyy, mutta räiskintäpeliksi Fallout 3 olisi mielestäni liian strateginen. Jos F3 luokiteltaisiin räiskinnäksi/normaaliksi FPS peliksi, ensimmäinen asia josta pelille tulisi iso miinus olisi aseiden munattomat äänet ja tuntuma... Miinusta äänipuolella on annettava muutenkin, sillä hahmon hypähtäessä auton romun päälle, kuuluu kyllä uskottava rämähdys, mutta harmi kyllä noin 5 sekuntia myöhässä, eikä ääntä kuulu toista kertaa jos hypähtää auton päällä. Nämä ovat tosin pieniä ongelmia, jotka eivät vaikuta pelattavuuteen juuri lainkaan.

Yhteenveto
----------------
Itselleni ehdottomasti vuoden peli, joka ansaitsee paikkansa Pleikkarissani vielä useita viikkoja, ellei peräti kuukausia...
+ Maailma
+ Koukuttavuus
+ Uudelleenpelattavuus
+ Pelin monimuotoisuus, Useaan käänteeseen pelistä löytyy yllättäviäkin uusia ominaisuuksia...

- Tarina
- Animoinnin luonnottomuus
- Äänimaailma

96/100
Simulaatio suosittelee!

Naamakirjailua pleikkarilla?

2009-11-12T04:51:00.000-08:00

Eurogamer uutisoi, että Facebook application on vahvistettu PlayStation 3:lle. Tarkempia tietoja ei vielä ole, mutta SCE UK:n kerrotaan valottavan asiaa enemmän hyvin pian. Toivon, että tällä sovelluksella pääsisi käsiksi niihinkin facebookin ominaisuuksiin, joihin konsolin erittäin alkeellisella selaimella ei pääse kunnolla.

Niin ja pitääkseni mainettani edes jollain asteella yllä:
"LOL joku feisbuuk!" ;D

Raamattu peleiksi?

2009-11-12T04:22:00.000-08:00

Raamatulliset ja Kristilliset pelit eivät ole mikään uusi keksintö, sillä niitä nähtiin jo aikoinaan mm. NESillä. Kaksi kokonaista AVGN jaksoakin on omistettu eri raamattupeleille (Bible Games ja Bible Games 2) ja tämä yksistään todistaa, että näiden pelien tekemiseen ei ilmeisesti ole käytetty mitenkään erityisen suurta taitoa tai panosta.
Tänään lueskellessani päivän peliuutisia iskin silmäni seuraavaan Kotakun uutisissa: "Read the Bible on Your Xbox 360". Kommentteja lueskellessa löytyy luonnollisesti hurjaa vastustusta ja purnaamista:

oh ffs, can't this shit just go and die already?

organized religion needs to disappear, not move into "new mediums".

Mutta onneksi positiivisia ja neutraaleja viestejä löytyy sitäkin enemmän:

Also I'm kinda disappointed with all these comments on Kotaku from people disrespecting a belief system that so many hold dear. It isn't cool, and certainly doesn't make you look like a big man.

Kaiken kaikkiaan kyseinen uutinen synnytti erittäin valtaisaa keskustelua puolesta ja vastaan. Keskustelu tosin lähti rönsyilemään yleisellekin asteelle mm. siitä, onko ateismi uskonto ja onko järkevää pitää raamattua totena.

Itse haluaisin todella tietää mikä tällaisen julkaisun päätavoitteena on, sillä jos raamattua haluaa lukea, se on paljon helpompaa ja ennenkaikkea mukavampaa kirjasta. Toisaalta minä en myöskään osaa ajatella jenkkiläisittäin, joten ehkäpä se siellä on jonkinlaiseen tarpeeseenkin.

Warestamisen seuraukset

2009-11-12T04:08:00.001-08:00

Yleisesti on totuttu ajattelemaan, että warettaminen ja piraattipelit olisivat nykyään pääasiallisesti PC-pelaamisen vitsaus, mitä ne suurimmassa määrin ovatkin. Mutta ei konsolipelaajatkaan mitään puhtaita pulmusia välttämättä ole. Nyt puhun pääasiallisesti 360:lla pelaajista, koska PS3 on edelleen täysin piraatiton.
Modern Warfare 2:n julkaisun aikoihin Microsoft alkoi vihdoin listimään näitä pelimaailman pieniä syöpäläisiä ja ilmeisesti lähemmäs miljoona käyttäjää sai porttikiellon. Suurinpana yllätyksenä minulle tuli se, että huijareille annetut bannit eivät olekaan gamertag-kohtaisia, vaan koko konsoli lukkiutuu, eikä sillä enää saa yhteyttä Liveen koskaan. Microsoft on onneksi tiedostanut myös tähän liittyvän ongelman, sillä käytettyjen konsolien kaupan ollessa melko kiivasta, vaihtaa varmasti myös bannitut konsolit omistajaa ja ostaja ostaa tietämättään bannitun konsolin.
Toivon, että kaikki te jotka nyt saitte vasarasta päähänne, ette lähtisi myymään konsolianne eteenpäin, kertomatta ostajalle konsolin rajoittuneisuudesta.
Toivon myös, ettei Microsoftin tarvitsisi toista kertaa suorittaa yhtä laajamittaista operaatiota.

Buffy ja Angel

2009-11-11T10:17:00.000-08:00

Tässäpä kaksi todella, todella kiintoisaa ja riippuvuutta aiheuttavaa sarjaa. Joss Whedonin luoma Buffy Vampyyrintappaja poiki spin-off sarjan Angel. Sarjojen universumiin pohjautuvia erilaisia muotoutumia kuten sarjakuvat Fray ja Tales of the Slayers on ilmestynyt jonkin verran ja edelleen näemmä jonkinlaista fandomia ylläpidetään mm. Buffy vuosikalentereilla ja huhuilla uudesta buffyversumiin perustuvasta leffasta nimeltä "Ripper". Kyseinen leffa kertoisi Gilesin nuoruusvuosista, teille jotka asiasta jotain ymmärrätte.

Buffy Vampyyrintappaja on päätynyt myös useaksi peleiksi joita on tällä hetkellä kolme ja tänä vuonna Nintendo DS:lle julkaistiinkin jo neljäs nimeltään Buffy the Vampire Slayer: Sacrifice, joka mahdollisesti päätyy ostoskoriini ellei kyseessä ole perinteistä lisenssitauhkaa (mitä se luultavimmin on).

Pelien markkinoinnista

2009-11-11T09:35:00.000-08:00

Pelien markkinoijat tuntuvat ajattelevan melko mustavalkoisesti nykyään, tai ainakin siltä minusta tuntuu. Kun pelin julkaisua edeltävissä uutisissa puhutaan pelin sisällöstä tapaan "Assassin's 2: Aviorikoksia, sodomiaa, prostituutiota ja raiskauksia" tai kuten Dragon Age: Originsin ilotaloista uutisoitiin, ollaan jossain kohtaa menty todella väärään suuntaan. Aivan kuin pelinkehittäjillä tai markkinoijilla tuntuisi olevan sellainen mielikuva, että aikuisuus = seksi ja pehmoporno.
Dragon Agen kohdalla suostun vielä antamaan anteeksi moisen, sillä ansiokas Bioware tuskin pettää tälläkään kertaa. Assassin's Creed 2:n kohdalla kyseisenlainen markkinointi onkin sitten paljon vaikeammin nieleskeltävää ensimmäisen osan ollessa hieman keskivertoa huonompi geneerisenä salamurhapelinä.

Onneksi en löytänyt nopealla tutkimisella enempää esimerkkejä!

Aikaa syövä harrastus.

2009-11-11T09:19:00.001-08:00

On myönnettävä, että pelaamisesta on kehittynyt tässä vuosien saatossa yhä vain pahempi ja pahempi pakkomielle. On tietenkin myös kausia, jolloin yksinkertaisesti ei ole mitään laadukasta pelattavaa, ja tulee elettyä oikeaakin elämää. Toisaalta ainahan sieltä hyllystä löytyy jokin peli jonka jaksaa innoissaan konsoliin työntää vielä usean sadankin pelitunnin jälkeen. Yksi tällainen elämää ja aikaa tappava pelikokemus on minulle ollut Sacred 2: Fallen Angel, jolla ei järjellä ajatellen ole minkäänlaisia meriittejä ollakseen tällainen koukku. Tunteja kyseisen pelin kanssa on tullut tuhlattua jo toista sataa ja edelleen porskuttaa...

Kaiken lisäksi olen tullut epähuomiossa jo valinneeksi seuraavan ajansyöjän. Xbox 360:lle ja PC:lle jo julkaistu Dragon Age: Origins julkaistaan PS3:lle 19.11. ja kaikkien ennakkotietojen, sekä arvostelujen perusteella yksistään ensimmäinen läpipeluu tulee kestämään yli 80 tuntia, enkä usko että ensimmäinen kerta riittää.

Flyleaf - Memento Mori

2009-11-11T09:08:00.000-08:00

Hyvin harvat artistit tai yhtyeet ansaitsevat kovin suurta (tai ainakaan pitkäaikaista) arvostusta minun suunnaltani. Innostun usein uusista artisteista ja yhtyeistä, mutta yleensä siitä ei koskaan kehkeydy mitään sen suurempaa, vakavaa suhdetta.
Flyleaf osoittautui piristävän erilaiseksi tapaukseksi, sillä vaikka kaikki edellytykset pelkkään hetkelliseen huumaan olivat voimassa, on minun ja yhtyeen (pääasiassa yhtyeen musiikin) välille muodostunut pitävä ja vahva sidos.
Nyt kyseinen bändi on vihdoin saanut ulos uusimman albuminsa ja myönnettävä se on, että tätä kuunnellaan varmasti vielä pitkään. Levyltä jo aiemmin sinkkuina lohkaistut kappaleet "Again" ja "Beautiful Bride" eivät kumpikaan ole vieläkään kärsineet liiallisesta kuuntelusta, vaikka ne iPodiini tiensä löysivätkin jo aikoja sitten.